On keskusteltu paljon siitä, onko väliä millaista musiikkia kuuntelemme, ja millaista sen musiikin pitäisi olla. Tämä johtuu siitä, että Raamattu ei anna tähän helppoa vastausta. Voidaan kuitenkin tehdä selviä päätelmiä Raamatun perusteella musiikista (kuten myös muista ei-niin-yksiselitteisistä asioista). Olennainen Raamatunjae aiheeseen liittyen on:
1. Kor. 6:12 "Kaikki on minulle luvallista" - mutta kaikki ei ole hyödyksi...
Kun uskovilta kysyy, miksi he kuuntelevat ei-uskovien tekemää musiikkia, tai miksi he eivät kuuntele pääasiassa hengellistä musiikkia, vastaukseksi saa todennäköisesti jomman kumman seuraavista: "Hengellinen musiikki ei kuulosta yhtä hyvältä." tai "Rentoudun mielimusiikkini avulla." Mielestäni nämä perustelut eivät ole kovin vakuuttavia. Ei hengellinen musiikki kuulosta pätkääkään huonommalta, päinvastoin. Miksi et rentoutuisi kuuntelemalla hyvän sanoman lauluja? Mikä tärkeintä, sopiva hengellinen musiikki on erittäin ravitsevaa ja rakentavaa, samalla myös rentouttavaa. Ajatuksesi kohdistuvat ihaniin aiheisiin, ja hyvät sanoitukset voivat opettaa sinua. Pahimmassa tapauksessa maallinen musiikki muuttaa ajatuksiasi huonompaan suuntaan.
Samat asiathan pätevät myös musiikin tekemiseen. Moni uskova osaa soittaa jotain instrumenttia tai laulaa hyvin. Jos teet musiikkia, miksi et tekisi rakentavaa hengellistä musiikkia. Tästä on hyötyä musiikin tekijälle ja sen kuuntelijoille. En näe päteviä syitä sille, miksi uskova soittaisi mieluummin jotain randommusiikkia kuin julistavaa musiikkia.
Puhetta on ollut myös siitä, onko joku muu musiikkityyli huonompi kuin joku toinen, vaikka molemmat olisivat hengellisiä, ja uskovan tekemiä. On sanottu, että esimerkiksi hengellinen rap- tai hevimusiikki, olisi huonompaa, koska kyseiset musiikkilajit ovat maailmasta. Itse en ota tähän asiaan kantaa, mutta jokainen päätelkööt itse onko rakentavaa, jos esimerkiksi sanoista ei saa selvää pelkän örinän takia.
On totta, että jossain joutuu pakolla kuuntelemaan ei-hengellistä musiikkia. Pointtina tässä jutussa on kuitenkin se, millaisella sanomalla haluat kyllästää itsesi. Millä ruokit itseäsi? Olen huomannut, että välillä hengelliset biisit soivat päässäni. Alan miettimään laulun sanoja ja aiheita tarkemmin. Sanoitukset siis rakentavat minua. Itse en enää kuuntele ei-hengellistä musiikkia lähes koskaan (vapaaehtoisesti ehkä joskus kolme viikkoa sitten).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olen edelleenkin sitä mieltä, että kahtiajako "hengelliseen" ja "maalliseen" musiikkiin on keinotekoinen. Jumala on kuitenkin luonut itse MUSIIKIN. Entä musiikki, jossa ei ole sanoja lainkaan, mitä se on? Voiko sen kautta rakentua hengellisesti? Eikö se ole muka yhtä pyhää kuin laulumusiikki? Tai entä tilanne, jossa ihminen, joka ei ole elävästi uskossa, tekee hengellistä musiikkia? Onko se sitten pyhää vai ei? Miten kukaan voi tietää, miten vahvasti minkäkin musiikin tai minkä tahansa taidemuodon harrastaja on uskossa?
VastaaPoistaÄlä ymmärrä väärin, musta on Roope mahtavaa, että esität omia näkemyksiäsi. Tämä on kuitenkin asia, jossa on niin monta puolta kuin on ihmisiäkin. Pohjimmiltaanhan tämä on omantunnon asia, enkä usko että sellaisessa kannattaa lähteä ketään osoittelemaan.
Lähden ehkä puoltamaan tuota omantunnon kantaa. Oon selvästi sanonu Jumalalle, että älä anna mun olla mukana missään vahingollisessa. Kerran jostain musiikista tuli selkeästi sellainen olo, että tätä en saa kuunnella, joten en kuunnellut. Muusta, mitä tällä hetkellä kuuntelen ei ole sitä oloa lähetetty, enkä koe pahaa omaa tuntoa, koska sanoitukset eivät vastusta kristinuskoa eivätkä pilkkaa Jumalaa yms.
VastaaPoistaMutta on totta, että joillekin on parempi vetää raja suoraan siihen, ettei kuuntele muita kuin hengellisen sanoituksen käsittäviä kappaleita. Kaikille se ei kuitenkaan toimi. Kaikki eivät ole yhtä vaikutusalttiita ja Jumala saattaa rakentaa joitain ihmisiä (kuten minulle on avannut yhden tosi tärkeän jutun) ihan jonkun "maallisen" biisinkin kautta. Kyllä Jumala osaa.
Maijukka> Jumala osaa, koska Jumalan ei tarvi rajoittua meidän ahtaisiin näkemyksiin ja vetämiimme rajoihin. Onneks Jumala on kaiken sen yläpuolella.
VastaaPoistaJoo on kyl totta, että tää on jokseenkin jokaisen henkilökohtainen asia. Kaikkien on hyvä kuitenkin miettiä sitä omaa musiikin kuuntelua. Itse oon kokenut hirveen rakentavaksi hengellisen musiikin kuuntelun. Kuten Raamatussa sanotaan etsikää, mikä on Jumalan tahto.
VastaaPoistaMusiikkiaki voi kuunnella niin monella eri tavalla. Joko taustalla paukkaa, eikä ite keskity ollenkaan sanoihin tai sit keskittyy vaan sanoihin ja miettii niiden sanomaa. Monesti tajuan jotain hienoja asioita paremmin loistavien sanoitusten kautta.
Joku kerran sanoi, että parempi että pipo vedetään liian tiukalle ku liian löysälle. ;)
pipo kannattaa olla liian tiukalla, jos pelkää sen putoavan päästä. jos tietää oman päänsä ja pipon koon, ei ole huolta. (ihania vertauksia)
VastaaPoistaMusiikkia todellakin voi kuunnella monella eri tavalla. Joskus tarvitsee sen taustamusiikin, joskus taas haluaa käpertyä nojatuoliin ihmettelemään jonkun sanoituksia ja ajatuksia.
Ja joskus kaipaan hengellisiä sanoituksia, joita mietiskellä ja pohdiskella. Joskus taas kaipaan niitä muita ja ymmärtää niiden kautta erilaisia asioita itsestäni ja muista ihmisistä.
Ja en halua, että kuvittelet, että pidän musiikkia yhdentekevänä, enkä ole miettinyt sitä. Joskus en omistanut mitään muita kuin hengellisiä levyjä enkä kuunnellut mitään muuta. Ylihengellistin sen puolen. Se ei ollut hyväksi, koska se meni pakonomaiseksi. Mutta Jumala näytti mulle sellaisia yhtyeitä ja artisteja, jotka sai musiikin elämään mulle ihan uudella tavalla ja nyt pystyn kuuntelemaan niin hengellisiä kuin muitakin kappaleita paljon paremmin.
Ja edelleen sanon, että Jumala on puhunut mulle voimakkaasti maallisten kappaleidenkin kautta. Ehkä jopa joskus voimakkaammin kuin hengellisten. (tiedän että ajatus, että maallinen musiikki näyttelee niin isoa osaa mun musiikkivalikoimassa, voi tuntua sinusta kummalta mutta Jumala tuntee mut ja tietää, mitä mun kanssa tekee ja mikä toimii)
Hieno vertaushan tuo on, että jos tietää oman päänsä ja pipon koon, niin ei ole huolta. :)
VastaaPoistaOlen samoilla linjoilla tyttöjen kanssa, eikä mulla ole paljon lisättävää. Tää voi kuulostaa ärsyttävältä, mutta usein uskoontulon alussa voi pitää pipoa melko tiukalla ja sit se alkaa pikku hiljaa siitä löystyy, MUTTA se ei tarkota sitä, että lipsuis jotenki synnillisemmäks, ei todellakaan, vaan alkaa päästä vaan siitä omasta rajotteisesta ylihengellisestä laatikosta, jos nyt sanotaan vähän ehkä ikävän kuulosesti, mutta en tarkota sitä ikävästi, enkä myöskään, että sinä Roope olisit ylihengellinen. Hmmm... mutta tämä on minun näkemys ja onhan nämä asiat henkilökohtaisia.